Kielenkäyttö on taitolaji

Kieli on itseilmaisun väline, mutta useimmiten sillä pitää ilmaista asioita muille kuin itselle. Tämä ei ole aina niin helppoa, ei edes yritysviestinnässä.

Ihminen voi olla taitava insinööri tai osata seitsemää eri kieltä, mutta osaako hän muotoilla yrityksen vision niin, että jokainen työntekijä ja ulkopuolinen ihminen ymmärtää, mihin yritys on menossa? Entä yrityksen arvot: miten arvoista muotoillaan toimintaperiaatteita, jotka toteutuvat jokaisen työssä joka päivä?

Nämä ovatkin sitten vaikeampia kysymyksiä. Johtajat, jotka ymmärtävät viestinnän päälle, ottavat usein mukaan markkinoinnin- ja viestinnän osaston tai viestintätoimiston, jollaisessa minäkin työskentelen. Eli siis henkilön, joka on kielenkäytön ammattilainen.

Kielenkäyttö on valtaa. Kielenkäyttäjä päättää, mitä sanoillaan haluaa sanoa. Sananvalinnat ja lauseiden muotoilu vaikuttavat siihen, meneekö viesti perille. Ihminen, joka osaa ilmaista itseään, tulee useimmiten ymmärretyksi. Jos kommunikaatio on epäselvää, syntyy väärinkäsityksiä, joista voi olla yritykselle paljonkin vahinkoa. Jos ihminen on vakuuttava ja selkeä kommunikoija, hänellä on kaikki mahdollisuuden avaimet käsissään – kuten historiankirjatkin osoittavat.

Entä sitten kielioppi? Joskus väärin kirjoitettu sana voi tehdä paljon vahinkoa, oli kyseessä sitten sähköposti tai vaikka LinkedIn-julkaisu. Otetaan esimerkiksi otsikkoni: jos en olisi osannut yhdyssanasääntöjä ja olisin kirjoittanut erikseen kielen käyttö, se merkitsisi jotakin aivan muuta kuin olisin tarkoittanut.

Kielioppisäännöistä ja laajasta sanavarastosta on hyötyä joka ammatissa, olimme sitten insinöörejä, lääkäreitä tai kirjailijoita.

Enni Yli-Hynnilä