---

Tuotanto

2020
Kuume, romaani, äänikirja ja e-kirja, Saga Egmont kustannus, 2022
Kirjeitä Karjalasta, tietokirja, Siirtolaisinstituutti, 2020

2010
Romukultaa, runokokoelma, Mediapinta 2019
Holopaisen hymy, novellikokoelma, BoD, 2017
Kattikirja, lasten runo- ja kuvakirja, BoD, 2016
Himskatin kauttakulkukauppa, lasten runo- ja
   kuvakirja, BoD, 2015
Kuume, esikoisromaani, Edico, 2011
Soomannin Ville ja muita tuttuja, Etelä-Pohjanmaan
   järviseudun murteella kirjoitettu kokoelma,
   Kirja kerrallaan 2009, uudistettu painos, BoD, 2016

2000
Kinnusen nimellä julkaistut:
Jääsumupilarit, runokokoelma, Pilot-kustannus, 2002

1990
Kinnusen nimellä julkaistut:
Ota minut nimeesi, Runogalleria, 1999
Neitseellisen miehen unet, Ruogalleria 1996


Tietokirjat
Purmojärven Isopelliset I Alinan tarina, BoD, 2022
Purmojärven Isopelliset II Sukutaulut, BoD, 2022


Antologiat
Kapinaruno IV, Työväenkirjaston ystävät ry, 2019
Joulurunot, Kirjoittajayhdistys Paltta, 2018
Satuja ja loruja, Kirjoittajayhdistys Paltta 2017
Rakkaudennukkaa, (kirjoituskilpailun satoa, YLE),
   Pilot-kustannus, 2007
Henkiinjäämisestä :  proosaa ja lyriikkaa Keski-
   Pohjanmaalta, 30-vuotisjuhla-antologia, Keski-
   Pohjanmaan Pränttärit,  2004
Tervetuloa ilo, Pietarsaaren työväenopiston
   kirjoittajapiirin antologia, (myös toimitus), 2003
Kuulla maan hengittävän (MTK Keski-Pohjanmaa,
   kirjoituskilpailun satoa), 2002
Niin että maailma raikaa (25-vuotisjuhla-antologia
   Keski-Pohjanmaan Pränttärit), 1998

Päivi Sihvola

Syntymäpaikka
Pietarsaari
Asuinkunta
Hyvinkää
Koulutus ja ammatti
Eläkeläinen (kirjastoala)
Esikoisteos
Neitseellisen miehen unet, Runogalleria 1996

---

Yhteystiedot

paivi.sihvola (a) kolumbus.fi

Blogi          Kotisivut

---

Tutustu minuun tarkemmin

Mitä pohjalaisuus minulle merkitsee?
Juuria, suoruutta, rehellisyyttä, kotoisuutta ja sukututkimuksen myötä löytyneitä tarinoita. Juureni ovat Järviseudulla. Molemmat vanhempani olivat Kortesjärveltä ja esi-isiä löytyi pitkin Lappajärveä, Evijärveä, Alajärveä. Pohjalaisuus merkitsee myös erityistä huumoria. Pohjalaisen murteen kuuleminen maailman turuilla sykähdyttää aina.

Mitä kirjoittaminen minulle merkitsee?
Kirjoittaminen on minulle sisäinen pakko, tapa ilmaista itseäni, tapa puhua. Lapsuudesta lähtien olen kirjoittanut tarinoita ja runoja. Elämä on vienyt välillä muualle ja pois kirjoittamisen ääreltä. Nykyisin kirjoittaminen tuo mukanaan ilon, varsinkin silloin, kun huomaa jonkin projektin toteutuvan. Jos vielä teksteilläni saavutan lukijassa tai kuulijassa kosketuspintaa, on kirjoittaminen ollut mielekästä ja täyttänyt tarkoituksensa.

Jos saisin ottaa yhden kirjan mukaani autiolle saarelle, ottaisin....
Mukaani ottaisin jonkin Harri Tapperin teoksen, koska kieli on kirjoittajan tärkein väline ja Tapperin teksteissä kielellä on väri. Se tuoksuu, maistuu ja kuuluu. Liioittelun taito ja huumori tuovat lohtua ja iloa. Niiden kautta näkee kauemmaksi ja eläminen tuntuu rikkaammalta. Hänen kirjansa ovat ystäviäni ja kadonnut maailma löytyy niiden kautta uudelleen.

Kun olemme syksyllä saaneet poimituksi sen mitä tarvitsemme ja lähdemme viimeisen kerran marjasta, kiitämme metsää ja niitä haltioita tai voimia, jotka ovat marjat kasvattaneet ja kanssamme olleet. Me laskemme sangot maahan ja nousemme kivelle ja kukkulalle ja huudamme niin paljon kuin jaksamme ja joka puolelle kääntyilemme ja näin me sanomme: kiitos sinulle  metsä ja haltiat ja metsänväki ja varvut ja turpeet, kiitos marjoista ja terveydestä ja seurasta... (Missä kurkien aura on)